Onhan se. Ainakin jos on uskominen Gartnerin vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta suomalaisten yritysten digistrategiasta. Päällimmäisenä tutkimus paljasti sen, että tavoitteena on optimointi ja tehokkuuden lisääminen. Homma on kuitenkin alkutekijöissään ja vaikka halua on, vaikeuksia tuottaa ajatusten ja toimintamallien saattaminen käytäntöön. Ei tiedetä mistä lähteä liikkeelle. Fakta on kuitenkin se, että nyt viimeistään alkaa olemaan korkea aika tehdä jotain tämänkin asian suhteen.
Tutkimuksesta tähän hetkeen on kulunut vähintään pari vuotta. Mutta tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Digitalisaatiosta puuttuu edelleen konkretia: mitä minun pitäisi tehdä?
Digitalisaatio ei ole enää valinta, jonka voi tehdä tai jättää tekemättä. Se on välttämättömyys, jos aikoo pysyä mukana pelissä ja pitää toimintansa kannattavana. Kovasti puhutaan siitä, kuinka valmistaminen Kiinassa tai muussa kaukoidän maassa on niin paljon halvempaa kuin täällä. Onhan se. Mutta tilanne on muuttumassa. Kiinassa elintaso nousee ja hinnat sen myötä. Moni valmistaja on siirtänyt tuotantonsa pohjois-Kiinaan tai muihin maihin halvempien tuotantokustannusten takia. Mutta halpa työvoima ei ole ainoa asia mikä antaa aasialaisille etulyöntiaseman. Siellä tuotannon tehokkuus on viety huippuunsa. Tuotantoa seurataan herkeämättä ja koneista puristetaan irti kaikki mikä pystytään. Meillä kaikilla on kuitenkin käytettävissä sama 24h plus ruokatunti. Me päätämme kuinka sen käytämme.
Me Tehotecillä katsomme tätä digitalisaatiokenttää tuotannon näkökulmasta. Teollisuus 4.0:n pohjaidea on se, että kaikki koneet ja laitteet keskustelevat keskenään. Ympäristö koostuu eri osasista, kuten esimerkiksi autonomisista koneista ja laitteista, tietojärjestelmistä, konemonitoroinnista, keinotodellisuudesta, pilvipalveluista, digitaalisista kaksosista ja tietenkin kaiken sen datan analysoinnista ja muuttamisesta hyödylliseen muotoon, mitä eri järjestelmät tuottavat (Big data).
Tähän asiaan pätee kuitenkin vanha ja hyvä neuvo: tämäkin norsu on syötävä pienissä paloissa. Jostain pitää aloittaa ja konemonitorointi on erinomaisen helppo ja nopea tapa hypätä tuotannon digitalisaation ihmeelliseen maailmaan. Jo muutamassa minuutissa tuotannon koneet ja laitteet saadaan seurantaan ja mitattu data antaa erinomaiset lähtökohdat tehdä perusteltuja liiketoimintapäätöksiä, jotka perustuvat mitattuun dataan perstuntuman sijaan.
Monitoroinnin hyödyistä on monta esimerkkiä. Eräs firma huomasi melko pian, että yövuoroa ei kannata jatkaa, sillä kulut ovat tuottoa suuremmat. Eräs toinen asiakas huomasi luvuista, että prosesseja hiukan viilaamalla viikonlopputöistä voidaan luopua kokonaan ja viidessä päivässä saadaan valmistettua se, mikä ennen otti kuusi päivää. Vuosittain säästynyt raha on kummassakin tapauksessa iso.
Esimerkkejä on monia, mutta ne eivät säästä euroakaan Teidän yrityksenne rahoja eikä paranna Teidän tulostanne. Jos haluatte selvittää mitä koneseuranta mahdollisesti voisi teille merkitä, ottakaa yhteyttä niin selvitetään. Parissa kuukaudessa saadaan melkoisesti dataa, joka kertoo lahjomattomasti todellisen tilanteen. Eikä ole edes kallista.
Myynti-Insinööri
Ilkka Saarinen
050 55 55542
ilkka.saarinen@tehotec.fi
